Ainoa este on ajatus siitä, ettei pysty”

BJJ-velho Lauri Karppinen päätti kuntouttaa itsensä Method Makialla

Kisamatkoja, seminaareja ja suuria tavoitteita. BJJ:n musta vyö Amerikan-tuliaisena itseltään Eddie Bravolta. Vauhti päällä kohti syksyllä Suomessa pidettäviä ADCC:n MM-kisoja ja kunto kohdillaan.

Brassijiujitsun suomalaisen kärkinimi Lauri Karppinen eli alkuvuodesta täysillä unelmaansa, kunnes se helmikuussa pysähtyi kuin seinään. Amerikan kisamatkan jälkeisenä päivänä alkoi kylkeen sattua. Takana oli monta pitkää lentoa ja monta painonvetoa lyhyen ajan sisään. Voisiko tämä olla vain flunssaa ja väsymystä? Pitääkö tämän takia jättää treenit väliin?

Kun kipu yltyi sietämättömäksi, oli pakko lähteä sairaalaan. Lääkärin uutiset olivat armottomat: Keuhkoveritulppa molemmissa keuhkoissa. Se tarkoittaisi viikkojen täyslepoa ja puolen vuoden kilpailukieltoa, kunhan nyt ensin taisteltaisiin hengestä. Tällaiseen voi kuolla.

Karppinen ei olisi Karppinen, ellei olisi noussut sairaalasängystä ennätysajassa. Pohjakunto oli teräksinen ja haave MM-kisamatosta eli vahvana.

”Can’t is the cancer of happen,” Karppinen siteeraa näyttelijä Charlie Sheeniltä lainaamaansa mottoa. Se oli tuonut Karppisen tähän pisteeseen.

”Löysin painin vasta vuonna 2011. Jäin heti peruskurssin jälkeen koukkuun ja aloin opiskella sitä itse netin välityksellä. Ensin treenasin kerran päivässä, sitten kahdesti. Vuoden päästä pärjäsin jo SM-kisoissa.”

Seuraava haaste oli opiskelun ja painin yhdistäminen. Karppinen valmistui kauppakorkeakoulusta, mutta jätti oikeustieteellisen kesken, kun halusi omistautua lajille kokonaan.

”Minulle sanottiin, ettei kukaan Suomessa elätä itseään jiujitsulla.”

Karppinen todisti väitteen nopeasti vääräksi. Nyt hän painii huipulla, valmentaa, vetää seminaareja ympäri maailmaa sekä isännöi toistaiseksi Suomen ainoaa 10th planet -salia kotikaupungissaan Tampereella.

”10th planet on amerikkalaisen Eddie Bravon kehittämä suuntaus, joka on perinteiseen BJJ:iin verrattuna vähän luovempaa ja liikkuvampaa. Kroppaa käytetään kokonaisvaltaisesti aseena ja jalkoja käytetään paljon”, Karppinen kuvailee.

Puolen vuoden päästä siitä, kun Karppinen innostui suuntauksesta ja päätti paneutua siihen, Eddie Bravo myönsi Suomeen ensimmäisen 10th Planet -salin hyväksynnän. 10th Planet jiujitsun musta vyökin on ainoa laatuaan Suomessa ja toinen Euroopassa.

Siis Karppinen jos kuka on todistanut, että ainoa este on ajatus siitä, ettei pysty. Niinpä yksi sairaus ei estäisi myöskään hänen valmistautumistaan tähänastisen uransa kohokohtaan, ADCC:n MM-kisoihin Suomessa. Pitäisi vain keksiä tapa, jolla kuroa treenitauko nopeasti umpeen.

” Olin kuullut Method Makiasta juuri ennen sairastumistani, joten heti kun treenit sai aloittaa, päätin kokeilla”.

Se kannatti. Kunto alkoi palautua ennätysvauhtia. Tällä hetkellä Karppinen treenaa Makiaa neljänä päivänä viikossa, minkä lisäksi hän venyttelee tai joogaa tunnin päivittäin ja painii kahdesti päivässä.

”Makia on vienyt treenit uudelle tasolle,” Karppinen kiittelee.

”Keskivartalon voimaa on tullut nopeasti lisää. Aiemmat ongelmat olkapäiden kanssa ovat helpottaneet niiden vahvistumisen myötä. Jalkatreenit taas ovat kovempia kuin milloinkaan punttiaikana, mistä on suurta hyötyä jalkatekniikassa”, hän jatkaa.

Karppinen on tunnettu jalkalukoistaan, joten jalat eivät ole olleet hänen heikko kohtansa ennenkään. Voiman taustalla on ura tavoitteellisesta kehonrakennuksesta.

”Olin treenannut itseni 107-kiloiseksi lihaskimpuksi kun tajusin, millaista ajanhukkaa lyhyiden liikeratojen hinkkaaminen vain lihasmassan kasvattamisen takia on. Lopetin touhun kertalaakista ja aloin etsiä jotain luovempaa urheilua. Hyvin nopeasti kiinnostuin painista ja kehon liikkuvuuden lisäämisestä,” Karppinen kertoo.

Liikkuvuuden ja kehon omalla painolla toteutettavan voimaharjoittelun yhdistäminen on siis osoittautunut salitreeniäkin tehokkaammaksi voimantuoton lisäämisessä.

– Se on suorastaan täsmäharjoittelua äärimmäisiä asentoja ja voimaa kysyvään BJJ:iin, mutta erittäin tehokasta treeniä kenelle tahansa, Karppinen sanoo.

Makiaa hän kiittelee erityisesti helposta käyttöliittymästä ja treenien henkilökohtaisuudesta sekä automaattisesta progressiivisuudesta.

– Kehonpainoharjoittelu itsessään oli minulle tuttua jo aiemmin tutustunut Gymnastic Bodiesin kautta. Makia on kuitenkin tehnyt harjoitelusta entistä mielekkäämpää ja tehokkaampaa. Olen ottanut Makia-treenejä mukaan myös valmennettavieni harjoitusohjelmiin. Meillä on itse asiassa salilla käynnissä pieni Makia-buumi.”