Plyometrinen harjoittelu: Miksi sitä kannattaa tehdä?

Plyometrisellä harjoittelulla viitataan yleensä kehonpainolla tai hyvin pienellä vastuksella suoritettavaan iskuttavaan nopeusvoimaharjoitteluun. Harjoitteluun liittyy ilmiö, jossa lihas-jänne -yhdistelmä ensin venyy ja sitten supistuu. Venymis-lyhenemis ilmiön ansiosta voimatuotto on suurempaa kuin pelkässä työntövaiheessa esim. kyykyn ylöstuloissa. Tämän arvellaan johtuvan kudosten kyvystä varastoida energiaa, vapauttaa elastista energiaa sekä mahdollisista voimantuottoa palvelevista refleksi vasteista.

Plyometrinen harjoittelu kehittää nopeaa voimantuottoa

Plyometrinen harjoittelu kannattaa ottaa useimpien yksilölajien harjoitusohjelmiin. Se kehittää nopeaa voimatuottoa, vaikuttaa positiivisesti lyhyiden matkojen juoksunopeuteen ja kehittää pitkää jatkuessaan luuston mineraalitiheyttä sekä luiden vahvuutta. Lisäksi plyometriaa sisältävät ohjelmat ehkäisevät loukkaantumisia tilastollisesti merkittävästi paremmin kuin kuin sellaiset, jotka eivät plyometrisia harjoitusmuotoja sisältäneet.

Tutkimusten mukaan yhdistetyllä maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelulla saadaan laaja-alaisempia ja suurempia kehityksiä nopeusvoima suorituskyvyssä kuin kummallakaan harjoitus menetelmällä erikseen.

Method Makian plyometrinen harjoittelu

Useimmissa plyometrista harjoittelua käsittelevissä tutkimuksissa harjoitteena on käytetty pudotushyppyjä, kevennyshyppyjä ja staattisia kyykkyhyppyjä ja pelkästään näitä tekemällä ja yhdistämällä niitä voimaharjoitteluun on saatu aikaan huomattavaa suorituskyvyn kehittymistä

Method Makia -harjoitusohjelmiin on ohjelmoitu sopivissa määrin plyometristä harjoittelua. Plyometrisiä harjoituksia on niin jaloille kuin ylävartalon lihaksille. Ohjelmisto määrittää sinullle sopivat liikkeet ja räjähtävyytesi kehittyessä saat jatkuvasti vaativampia liikkeitä.

Plyometrisen harjoittelun historiaa

Plyometrisen harjoittelun isänä pidetään usein neuvostoliittolaista tiedemiestä Yuri Verkoshankya. Pakon edessä toimiminen edes auttaa tiettävästi innovaatioiden synnyssä. Tarinan mukaan nuori Verkoshanky 50-luvun lopulla turhautunut korkeushyppääjien talviharjoitteluun. Koska laji harjoitteluun soveltuvia sisätiloja ei talvisaikaan ollut tarjolla, niin hän mietti muita vaihtoehtoisia keinoja toteuttaa harjoittelua. Pääasiallisena syynä tähän oli, että hän epäili siihen aikaan paljon käytetyn hiihdon olevan muuta kuin optimaalista harjoittelua korkeus hyppääjille.

Kevään tullessa epäilijöiden leuat putosivat ja kulmakarvat kohosivat Verkoshankyn valmennettavien asettaessa rimaa kirjaimellisesti uusiin korkeuksiin.

Nosta rimasi uusiin korkeuksiin Method Makia -harjoittelun avulla

Korkeatehoinen plyometrinen harjoittelu kannattaa aloittaa noin 80-120:llä kontaktilla viikossa jaettuna mielellään kahdelle harjoituskerralle. Progressiivinen ylikuormitus ja ärsykkeenvaihtelu ovat tärkeitä elementtejä myös plyometrisessa harjoittelussa. Plyometrinen harjoittelu kannattaa tehdä mahdollisimman levänneenä (useampi vuorokausi kovatehoisten plyometristen sessioiden välissä).

Method Makia -harjoittelussa maksimivoima-, plyometrinen- sekä mobilisaatioharjoitukset on yhdistetty ja jaksotettu kattavaksi kokonaisuudeksi.

Harjoittelulla kehität voimaa, notkeutta sekä kimmoisuutta. Mihin lajiin tahansa!

Aloita Method Makia harjoittelu ja nosta rimasi uusiin korkeuksiin tästä

Facebook Comments
Previous ArticleNext Article