Method Makia

Voiko ruokavaliolla vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Voitko oikeasti vaikuttaa valinnoillasi ilmastonmuutokseen?

Ilmastomuutos on totta, sitä ei voi  kieltää. Sään ääri-ilmiöt voimistuvat ympäri maailmaan ja saamme lukea päivittäin uutista tulvista – kuivuudesta, kylmyydestä – pakahduttavasta helteestä, hirmumyrskyistä ja niin edelleen. 

Hiilidioksidi CO2

Hiilidioksiditasot ovat heitelleet historian aikana säännöllisesti ja maailman keskilämpötilat ovat seuranneet lähes orjallisesti hiilidioksidin arvoja. Hiilidioksidiarvot ovat nyt historiallisen korkealla ja nouseva kehitys jatkuu. 

Globaali CO2 pitoisuus

CO2 päästöjen aiheuttajat

Ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat paljon vähäisemmät kuin luonnolliset päästöt. Luonnolliset päästöt ovat noin 440 gigatonnia vuodessa (kasvien maatuminen, eläimet yms.). Meri vapauttaa noin 332 gigatonnia vuodessa. 

Kun yhdistetään fossiilisten polttoaineiden polttamisen ja maankäytön muutoksien vaikutukset, ihmisten hiilidioksidipäästöt ovat vain noin 29 gigatonnia vuodessa. 

On kuitenkin huomattava, että luonnolliset hiilidioksidipäästöt ovat tasapainossa luonnollisten hiilinielujen kanssa. Kasvit ottavat noin 450 gigatonnia hiilidioksidia vuodessa ja meret ottavat noin 338 gigatonnia. Tämä pitää ilmakehän hiilidioksiditason karkeasti tasapainossa. Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt sekä luonnolliset katastrofit kuten metsäpalot ja tulivuorenpurkaukset horjuttavat luonnollista tasapainoa.

Nasan tekemässä videossa näytetään metsäpalojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.

Oman hiilijalanjäljen vähentäminen

Yksittäinen ihminen voi osaltaan vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin, mutta vain vähän. Lyhyet matkat voi kävellä tai polkupyöräillä ja hehkulamput voi vaihtaa LED-valoihin tms.

 

YK:n ilmastoraportti

YK:n ilmastoraportin mukaan 51% ilmaston lämpenemisestä johtuu kuitenkin muista kasvihuonekaasuista kuin hiilidioksidista. Suurin niistä on metaani, joka on noin 25 kertaa tuhoisampaa kuin hiilidioksidi. Tästä pääsemme lehmän pieruun.

Metaani

Metaania syntyy eloperäisen aineksen mädäntyessä hapettomissa oloissa esimerkiksi eläinten ruoansulatuskanavissa, soissa, kaatopaikoilla ja riisipelloilla. Lisäksi metaania vapautuu fossiilisten polttoaineiden hankinnan ja jalostuksen yhteydessä. Metaania kerätään talteen polttoaineeksi biokaasuna. Eri esiintymispaikoissaan siitä käytetään esimerkiksi myös nimityksiä suokaasu ja kaivoskaasu. Ilmaston lämpenemisen johdosta Siperian turvesoiden ikiroudan sulamisesta voi aiheutua jopa 70 000 miljoonan tonnin metaanipäästöt, jotka edelleen kiihdyttäisivät ilmastonmuutosta.

Metaani on tuhoisaa ilmakehälle, jos sen määrää saadaan laskettua on myös vaikutukset nopeita. Metaanin määrää vähentämällä vaikutukset ovat tuntuvia jo kymmenen vuoden kuluttua, kun taas hiilidioksidin leikkaamisen vaikutukset tulevat esiin paljon pidemmällä aikavälillä. 

Lihan tuottamisen ympäristövaikutukset

Laiduntava lehmä on lähes nollapäästöinen, mutta jos matkustatte kesällä maaseudulla huomioikaa kuinka monta kertaa näette lehmiä laitumella. Laiduntava lehmä on suomessa harvinaisuus isossa mittakaavassa.

Miten lehmän pieru voi olla vaarallinen ympäristölle?

Ei lehmän yksittäinen pieru ole vaarallinen, vaan kokonaisuus. Lihan tuottamiseen tarvitaan mm. energiaa, vettä ja rehua.  Kun ostat puoli kiloa lihaa kaupasta, sillä on oma tarina.

Vesi

Lehmä/nauta juo päivässä noin 150-200 litraa vettä. On laskettu, että puoli kiloa lihaa vaatii noin. 9 500 litraa vettä. Suomessa ei ole vielä pulaa vedestä, mutta siitä on huutava pula monissa maissa. Esimerkiksi yhdysvalloissa ihmisten vedenkulutus on 5%, kun karjatalouden kulutus on 55% kaikesta kulutuksesta.

Rehu

Lehmä/sonni syö päivässä keskimäärin 50-55 kg kiloa rehua. Teurastus ikä on lajista riippuen 12-24kk, joten eläin syö 18 000 – 36 000 kiloa rehua yhden- kahden vuoden aikana. Maitolehmän elinkaari on paljon lihakarjaa pidempi.

Sademetsää sileäksi

Amazonin sademetsää kaadetaan teollisiin tarkoituksiin joka sekunti noin jalkapallokentän kokoinen alue. Kaadettu alue valjastetaan yleensä viljelykäyttöön. Soija on yleisin viljeltävä kasvi. Siitä tehdään biopolttoainetta ja valmistusprosessin sivutuotteena saadaan kasvisvalkuaista, josta tehdään rehua.

Lanta

Laiduntavan lehmän lanta ei ole pahaksi laitumelle, koska se pitää laitumen elinvoimaisena ja antaa tarvittavia ravinteita kasveille. Toisin on tehotuotannon osalta. Se tuottaa valtavat määrät biomassaa (lantaa), jota on vaikea käsitellä ja se vapauttaa isot määrät metaania.

Tosin viimeisten vuosikymmenien aikana maatalouden metaanipäästöt eivät ole juurikaan kohonneet.

metaanipäästötTällä hetkellä maataloutta kuitenkin pidetään kaikkein pahimpana saatuttajana. Karjankasvatus aiheuttaa ylimääräisiä päästöjä, mutta onko se pääasiallinen syy?

Metaanipäästöissä tapahtuu vuosittaisia vaihteluita ja niihin ei ole löydetty selitystä. Graafissa mittaustuloksia eri mittausasemilta.

Biopolttoaine

Bioetanolia voidaan käyttää bensiinin tavoin, ja sitä voidaan valmistaa esimerkiksi sokerijuurikkaasta, viljasta, selluloosasta tai jätteiden biologisesti hajoavista osista. Nykyisin polttoaineet sisältävät 5% tai 10% bioetanolia.

Soijasta oli ylitarjontaa vielä muutama vuosi sitten

2016 vuonna maailmalla oli ylitarjontaa soijasta. Soijaa käytetään laajasti myös bioetanolin valmistukseen. 

Samana vuonna (2016) EU suunnitteli pakollista liikenteen biopolttoaineiden sekoitusprosenttia kaikkiin jäsenmaihin. Nyt bensiinit sisältävät bioetanolia ja määrää tullaan tulevaisuudessa oletettavasti lisäämään EU:n määräyksellä.

2019 EU vahvisti: yhdysvaltalaisista soijapavuista voidaan valmistaa biopolttoainetta EU:ssa

Maatalouden päästöt ovat lisääntyneet varsin maltillisesti  parin vuosikymmenen aikana, kuten aikaisempi grafiikka osoittaa. Sademetsiä kaadetaan kuitenkin ennätystahtiin viljelysmaaksi ja parasta hiilinielua tuhotaan surutta. Yleisesti karjankasvatus ja palmuöljy leimataan syylliseksi sademetsien tuhoamiseen. Palmuöljyviljelmien osuus on kuitenkin vain 5% kaadetusta pinta-alasta. Palmu on puu ja se elää monta vuotta. Se sitoo elämänsä aikana suuret määrät hiilidioksidia. Palmuöljy tehdään palmun hedelmistä ja itse puuta ei kaadeta öljyn valmistukseen. 

Voisimme varovaisesti heittää ilmaan kysymyksen.

Kaadetaanko sademetsiä pääasiassa rehun- vai biopolttoaineen tuotantoon? 

Soijalle kun on luotu bioetanolin muodossa loputtomat markkinat. Bioetanolia on myös kritisoitu. Cornell Universityn ja University of California-Berkeleyn tekemän tutkimuksen mukaan bioetanolin käyttö ei vähennä kasvihuonekaasupäästöjä vaan voi jopa lisätä niitä.

Miten ilmastomuutos liittyy Method Makiaan ?

Method Makian ruokavalio on ketogeeninen. Se mielletään usein lihadieetiksi. Se on kuitenkin väärä luulo. Ketogeenisellä ruokavaliolla syödään ainoastaan tarvittava määrä proteiinia. Se on oletettavasti jopa vähemmän mitä ‘normaalilla’ ruokavaliolla syödään lihaa. Pääosaa näyttelevät vihannekset ja öljyt. 

Vegetaristinen keto

Lihansyöntiä vähentämällä voit vaikuttaa osaltasi ilmastomuutokseen. Tästä syystä palveluun lisätään lähiaikoina vege ateriapankki. Voit aloittaa vegetaristisen keto ruokavalion, korvata osan aterioista vegellä tai vaikkapa pitää viikossa vegepäivän tai sitten vain aloittaa perinteisen ketogeenisen ruokavalion. 

Ei pakkopullaa

Pakolliset kasvispäivät voivat herättää osalla ihmisistä kiukkua. Asiaan on helpompi suhtautua, jos on jollain tietoinen, miksi. Netfix dokumentti Cowspiracy on katsomisen arvoinen. Se tuo räikeästi ja oman agendansa mukaisesti esiin ongelmakohtia.

Yhden ihmisen osuus ilmastomuutoksessa on pieni, mutta jokainen voi vaikuttaa omalta pieneltä osaltaan, pienillä valinnoilla.

Rekisteröi itsesi nyt Method Makiaan ja anna oma pieni osasi muutokseen.

TOTAL+ (IKUINEN KÄYTTÖOIKEUS) KAMPAJA ON AKTIIVINEN.

Vege ateriapankki lisätään lähitulevaisuudessa järjestelmään.

 

MAAILMA MONITORI

Previous Article